30.3.2022-kevät 2023
Jeltsinin aika -teemaosio syventyy Venäjän kehitykseen demokratian kriittisinä vuosina 1991–1999.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän presidentti Boris Jeltsin nautti suurta kansansuosiota. Toiveet Venäjän kehittymisestä demokratiaksi olivat 1990-luvun alussa korkealla: Jeltsin otti ideologisen hajuraon Neuvostoliittoon ja välit länteen lämpenivät. Yhteiskunta alkoi kuitenkin kulkea toiseen suuntaan: Jeltsin hajotti parlamentin väkivalloin vuonna 1993 ja presidentin valtaoikeuksia laajennettiin. Tšetšenian itsenäisyyshaaveet päättyivät veriseen sotaan vuosina 1994–1996.
Vallanpitäjien vastustaminen ja väärinkäytösten tutkiminen alkoi käydä kalliiksi. Esimerkiksi korruptiota vastustanut poliitikko Galina Starovoitova ammuttiin. Venäjän ortodoksisen kirkon suhde hallintoon tiivistyi. Kirkko vastusti läntisiä vaikutteita ja puolusti konservatiivisia arvoja sekä nationalismia.
Upporikkaiden oligarkkien ryhmä muodostui valtavan neuvosto-omaisuuden yksityistämisessä, kun suuri osa kansasta luopui yksityistämiskupongeistaan pilkkahintaan. Tavallinen kansa sai tyytyä ankeaan arkeen ja elintarvikejonoihin.
Boris Jeltsin kärsi terveysongelmista ja luopui presidentin tehtävistä vuonna 1999. Hän siirsi vallan Venäjän pääministerinä toimineelle Vladimir Putinille. Boris Jeltsin kuoli vuonna 2007 Moskovassa 76 vuoden ikäisenä.