Valitse sivu

Lenin-museo avaa ovensa tiistaina ja nähtävillä on uusi näyttelyosio Neuvostoliiton hajoamisesta

Lenin-museo avaa ovensa tiistaina 11.5. useiden viikkojen sulun jälkeen. Näyttelyyn on valmistunut myös uusi teemaosio Neuvostoliiton hajoamisesta. Putoava punatähti -osioon on koottu kuvia ja tunnelmia 30 vuoden takaisista tapahtumista. Osio on esillä ensi vuoden kevääseen saakka.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tutustumaan Putoava punatähti -osioon maanantaina 10.5. Uutta osiota esittelee museon erikoistutkija Mia Heinimaa. Haastattelu- ja vierailuajan voi sopia joko soittamalla 050 327 7735 tai sähköpostilla if.oe1642729011sumne1642729011avoyt1642729011@aami1642729011nieh.1642729011aim1642729011

Neuvostoliitossa 1980-luvun puolivälissä päämieheksi nousseen Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikan piti johtaa parempaan sosialismiin, mutta uudistuspolitiikka perestroika ja avoimuuspolitiikka glasnost johtivatkin entistä pahempiin talousvaikeuksiin, säännöstelytalouteen ja sosialismin hylkäämiseen. Neuvostoliitto joutui luopumaan itäisen Euroopan maiden hallinnasta ja sosialistiset hallitukset kaatuivat yksi toisensa jälkeen. Neuvostotasavallat julistautuivat itsenäisiksi syksyn 1991 aikana ja Neuvostoliitto lakkautettiin saman vuoden lopussa. Samalla päättyi myös kylmän sodan aikakausi. Suomessa Neuvostoliiton hajoaminen merkitsi talousvaikeuksia, mutta mahdollisti toisaalta integroitumisen länteen ja liittymisen Euroopan unioniin.

Näyttelyosiossa on nähtävillä niin uutiskuvia kuin pilapiirroksiakin. Uutiskuvat kertovat aikakauden historiallisista tapahtumista 1980-luvun lopulta ja 1990-luvun alusta: neuvostoarjen viimeisistä vuosista, kansallisuuskiistojen noususta Vuoristo-Karabahissa, Baltian maiden itsenäistymisestä sekä elokuun 1991 vallankaappausyrityksestä. Gennadi Janajevin johtama operaatio toi tankit Moskovan kaduille, mutta myös ihmiset osoittamaan mieltään. Kuvat valottavat myös Neuvostoliiton hajoamisen vaikutuksia Suomessa. Idänvientiin erikoistuneet yritykset olivat vaikeuksissa, Suomi sukelsi lamaan ja Esko Ahon ja Iiro Viinasen luotsaamaa hallitusta arvosteltiin kovasta leikkauspolitiikasta.

Näyttelyn pilapiirrokset ovat neuvostoliittolaisesta satiirilehti Krokodilista 1980–1990-lukujen taitteesta. Lehti irvaili kuvituksissaan yhteiskunnan myllerrykselle monelta kantilta: piirroksissa nähdään esimerkiksi Leninin patsas seilaamassa aavalle ulapalle sekä nälkäisiä kansalaisia ryöstämässä makkaramuseon paperimassasta tehtyjä näyttelyesineitä.

Kuvien lisäksi uudessa osiossa on nähtävillä kolme haastattelua. Minun Neuvostoliittoni -haastattelut kertovat Neuvostoliiton hajoamisen vaikutuksista tavallisten ihmisten elämään. Omista kokemuksistaan kertovat kaksi Neuvostoliitossa syntynyttä sekä yksi maassa työskennellyt henkilö.

Museossa seurataan viranomaisten ohjeita ja suosituksia yleisötiloissa toimimisesta. Kävijämäärää on rajoitettu kokoontumisrajoitusten mukaisesti ja museovierailulla suositellaan kasvomaskin käyttöä. Museon tiloissa on myös tehty mikrobeja tuhoava valokatalyysikäsittely.

Lehdistökuvia:

 Putoava punatähti -osuudessa voi eläytyä uutiskuvien ja pilapiirrosten välityksellä 30 vuoden takaisiin tunnelmiin.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Museo kertoo Suomen ja itänaapurin välisistä suhteista ja niiden historiasta. Neuvostoliiton hajoamisen vaikutukset Suomeen näkyivät ennenkaikkea taloudellisina vaikeuksina.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

 Suomi sukelsi lamaan 1990-luvun alussa osittain idänkaupan tyrehtymisen seurauksena. Tamperelaisia lähdössä Helsinkiin suurmielenosoitukseen hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan lokakuussa 1991. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

 Leninin patsaiden kaataminen oli symbolinen teko Neuvostoliiton hajotessa. Kaadetut patsaat ovat olleet Lenin-museossa nähtävillä vuodesta 2016, jolloin museo uudistettiin perusteellisesti.

Kuva: Olli-Pekka Latvala.