Miksi Tampereella on Lenin-museo?

Miksi Tampereella on Lenin-museo?

Lenin-museo saattaa olla pieni kooltaan, mutta suuri merkitykseltään. Museon perustaminen Tampereelle ei ole sattumaa, vaan oleellinen osa Neuvostoliiton ja Suomen välistä poliittista historiaa.

Museon tarina alkaa jo vuodesta 1944 jatkosodan päättymisen jälkeen. Solmittu rauha muutti Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaa. Poliittinen ilmapiiri oli selvästi muuttunut, sillä aiemmin Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyttä ajaneisiin ihmisiin suhtauduttiin kuin rikollisiin – nyt he saivat lailliset oikeudet toimia ja vaikuttaa. Suomi-Neuvostoliitto-Seura aloitti toimintansa ja sen jäsenjärjestöistä Tampereen osasto teki aloitteen Lenin-museon perustamisesta.

Museon haluttiin sijaitsevan Tampereen työväenyhdistyksen talossa, samassa salissa, jossa Lenin ja Stalin tapasivat ensimmäisen kerran vuonna 1905 Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen konferenssissa.

Ehdotus museon perustamisesta oli poliittisesti hieman arkaluontoinen, mutta arvovaltaisen Liittoutuneiden valvontakomission myötävaikutuksella se kuitenkin eteni. Museohanke sai tukea mm. pääministeri J.K. Paasikiveltä, sillä sodan jälkeisen luottamuksen rakentaminen oli hänelle tärkeää, ja Lenin-museon perustamista oli siksi järkevä tukea.

Työväenyhdistys kuitenkin suhtautui hankkeeseen nihkeästi. Museota kaavailtiin tilaan, jossa oli tuottoisa biljardisali. Yhdistystä taivuteltiin vaatimattomasti toteamalla, että olisi ”maailmanhistoriallinen skandaali”, mikäli museota ei saataisi sijoitettua työväentaloon. Suomi ja Neuvostoliitto olivat vasta hetkeä aiemmin saaneet solmittua diplomaattisuhteet ja maiden välisten suhteiden kehitys oli erityisen herkässä tilassa. Museon perustaminen olisi selkeä kädenojennus Neuvostoliiton suuntaan.

Syksyllä 1945 SN-Seuran puheenjohtajana ja opetusministerinä toimineen Johan Helon johtama suomalainen kulttuurivaltuuskunta sai mahdollisuuden kertoa hankkeesta Josif Stalinille. Stalin ilahtui niin, että hän alkoi jopa muistella vierailuaan Tampereella 1905. Siitä hetkestä museohanke sai aivan uudenlaista arvovaltaa ja merkittävyyttä. Lenin-museon perustamisesta oli tullut ulkopoliittisesti merkittävä projekti, joka kytkeytyi tiiviisti Suomen ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin.

1 R UMAX     PL-II            V1.5 [3]

Museon vaiheet läpi vuosikymmenten

Museo avattiin 20. tammikuuta 1946 Leninin kuoleman muistopäiväksi (21.1.). Tampereen Lenin-museo oli ensimmäinen lajissaan Neuvostoliiton ulkopuolella. Muista Lenin-museoista poiketen kyseessä ei ollut kommunistisen puolueen laitos.

Ensimmäisinä vuosina museon toiminta kangerteli rahapulan takia. Museon vuokra oli korkea, ja museonhoitajien tiedetään ottaneen pankkilainoja, jotta museo selviäisi. Neuvostoliitosta saatiin näyttelyaineistoa ja vaatimatonta talousapua. Museota pidettiin auki etupäässä vapaaehtoisvoimin.

Lenin-museossa kävi 1970 -luvulla vuosittain yli 20 000 ihmistä. Vuonna 1975 neuvostokävijöitä oli jo enemmän kuin suomalaisia.  Taloudellisesti lihavimpia vuosiaan Lenin-museo eli 1980- luvulla: tilat voitiin peruskorjata ja näyttelyä uudistaa. Museo oli neuvostoturistien ”pakollinen” käyntikohde.

1021

Neuvostoliitto hajosi joulukuussa 1991 ja Lenin-museoita suljettiin kaikkialla. Kun Moskovan keskusmuseon näyttely suljettiin vuonna 1993 Tampereen Lenin-museo jäi maailman ainoaksi avoinna olleeksi Lenin-museoksi useiden vuosien ajaksi.

Lenin-museon poliittisesta merkityksestä kertoo sekin, että museossa on vieraillut useita Neuvostoliiton korkeimpaan johtoon kuuluneita henkilöitä. Ensimmäinen arvovaltainen vieras saatiin kesäkuussa 1957, kun museossa vieraili pääministeri Bulganin, ulkoministeri Gromyko ja NKP:n keskuskomitean ensimmäinen sihteeri Nikita Hruštšov. Sarjaa jatkoi NKP:n pääsihteeri Leonid Brežnev huhtikuussa 1960. Mihail Gorbatšov kävi Suomen vierailullaan lokakuussa 1989 Lenin-museon alaisessa Kustaa Rovion asuntomuseossa Helsingissä. Siten Neuvostoliiton johtajista vain kaksi ei ole missään elämänsä vaiheessa käynyt Lenin-museossa tai muistohuoneistossa. Kiinnostavin yksittäinen vieras lienee ollut kesällä 1961 museossa käynyt maailman ensimmäisen avaruuslentäjä – kosmonautti Juri Gagarin.

 

Lenin-museo siirtyi 2014 Tampereella toimivan Työväenmuseo Werstaan hoitoon. Yhdistymisen jälkeen alkoi museon uudistaminen ja perinpohjin uudistettu museo avautui yleisölle kesäkuussa 2016. Näyttelytilana on edelleen sama sali, jossa Lenin ja Stalin kohtasivat toisensa ensimmäisen kerran joulukuussa 1905, mutta museon näkökulma on muuttunut käsittelemään Suomen ja Neuvostoliiton yhteistä historiaa kriittisellä tavalla.

 

901

 

1015